TAKAISIN KUNTOSALILLE

 Kevättä ilmassa. Aurinko paistaa, lumi on sulanut takapihalta ja ensimmäiset kukatkin ovat nostaneet päätään. Krookukset näyttävät ilmestyneen meidän takapihalle. Aika ihana juttu. 

Aika on rientänyt vauhdilla tänä keväänä. Juuri huomasin että edellinen postaus oli joskus maaliskuun puolessavälissä. Mutta mitäpä siitä; kunhan kirjoitan silloin tällöin, minkä olette jo varmaan oppineetkin...näin oletan. 

Olen vihdoinkin "klikannut itseni takaisin" kuntosalille. Jee! Vihdoinkin tein sen, koska tämä korona-kausi on juuri sellainen kuin on enkä halunnut enää jäädä odottamaan aikaa X, jolloin ei mitään riskitekijöitä enää olisi. Koko kroppani huusi salin perään. Ei kotitreeni sitä millään voinut korvata; ellen sitten olisi treenannut nii rajusti että...no joo, ei onnistunut minulta. Laitteet ovat tavallaan helpompi käsite minulle kuin itse keksityt/ nettisalin ohjeilla tehdyt liikkeet. 

Käytyäni salilla muutaman kerran huomasin yhden erittäin oleellisen seikan. Se kuuluu sarjaan ikä ja kunto tai/ja lihakset eivät muista. Olin edellisen kerran käynyt salilla - yhdellä toisella kuin tämä nykyinen mutta kuitenkin - noin kaksi vuotta sitten. Jalkalihakset ovat aika hyvässä kunnossa mutta kädet! En ollut treenannut kuin neljän kilon punteilla kotona ja nyt se totuus tuli vastaan! En jaksakaan laittaa niin paljon painoa salin kuntolaitteisiin kuin olin luullut. Voi harmi! Olen ehkä hieman huonommassa lähtöasemassa kuin silloin kun aikoinaan aloitin salilla käymisen vuonna 2007. Silloin minulla oli taustana aerobic-jumppa, jonka olin vaihtanut ratsastukseen. Ratsastushan on käytännössä kunnon treeniä; siinä istutaan sellaisen kuntolaitteen päällä että huh! Vaikka hevonen vain kävelisi eli mentäisiin pelkkää käyntiä, vaikutukset huomaa parin päivän päästä. Ja kun ratsastaa säännöllisesti kerran - kaksi viikossa ja monta vuotta niin taatusti kunto nousee. Tuolloin ratsastusaikanani kävin myös salilla ja minulla oli myös säännöllinen työ - ainakin osan tuosta ajasta- joten olin aika hyvässä kunnossa. Nyt on siis tiedossa todella pitkäaikainen kunnon nostaminen ja erityisesti lihasvoiman uudelleen löytäminen. Huom.! En ole täysin "lässähtänyt" kuitenkaan, onneksi. Aika pitkäaikainen projekti on tulossa mutta mitäpä siitä, aikaa on.

En ole ollut mikään sohvaperuna. Kävelylenkeillä ja hiihtämässä olen käynyt ahkerasti mutta erityisestinämä (korona)keväät ovat olleet hankalia, koska ulos ei ole voinut mennä liikkumaan; en kestä sitä pölyä/ hiekkapölyä. Pienikin tuuli ja hiekan lentäminen aiheuttaa aivastelua. Ulkoilma tekisi hyvää mutta siihen tarvitaan antihistamiinia ja ilmeisesti myös maski, jotta hiekka ym.pöly ei tulisi vasten kasvoja.

Kesää odotan mutta en todellakaan niin kuumaa kuin viime kesä. Enkä tietenkään myöskään liian kylmää. Aika näyttää.




Ei postausta ilman Maxin kuvaa 😸



Kommentit

Suositut tekstit